|
Kajaanin keskellä virtaavan Kajaaninjoen osuus suomalaisessa perhokalastushistoriassa on kiistaton, mutta vuodet (ja ennen kaikkea vesien valjastus sähköntuotantoon) ovat varmistaneet sen, että kalastus paikassa on vain varjo entisestään.
Joki on kuitenkin ollut jo vuosikymmeniä kaupunkilaisten ja varsinkin nuorten henkireikä jalokalan kalastuksessa. Paikka tarjosi nuorille helpon lähestymisen muun muassa perhokalastukseen tarjoten mahtavia vesiperhoshätsinkejä ja haastavia asentokaloja.
| KAJAANINJOKEA. Linnanrauniot ja tervalaituri. |
Vuosien varrella taimenistutukset vaihtuivat kokonaan kirjoloheksi ja joen oma harjuskanta alkoi taantua. Tunnelivoimalan (Koivukoski III) rakentaminen vuonna 1995 löi lähestulkoon viimeisen naulan kalastuksen arkkuun. Virtaama heikkeni patojen välissä, koska vanhojen voimaloiden kautta ei vettä enää juuri kannattanut laskea ja rehevöityminen alkoi. Kalastajat katosivat ja samoin vähenivät istutukset. Nyt vuosien hiljaiselon jälkeen Kajaanin Perhokerho Ry:n aktiiviset puuhamiehet ja kotivirrastaan huolestuneet ovat nostaneet kissan pöydälle oikein urakalla.
Joesta virraksi
Kajaanilaisen historianopettajan Kalle Sillmanin aloitteesta Kajaanin Perhokerho muuttaa omassa markkinoinnissaan ja kommunikoinnissaan Kajaaninjoen nimen Linnanvirraksi keskellä jokea sijaitsevan vanhan linnan raunion mukaisesti. Aika näyttää kuinka tämä "brändi" itsensä ajaa läpi.
| YHTEISTYÖKUMPPANIT POTRETISSA. Vasemmalta: Jorma Mikkonen (Perhokerho), Tehtaanjohtaja Pertti Pietinen (UPM), Kajaanin Kaupunginjohtaja Erkki Vähämaa, Kare Lappalainen (Perhokerho), Juha Väisänen (Perhokerho) ja Tauno Heikura (Kalataloustoimi Kajaani). |
Linnanvirran patojen välisen alueen kalastusoikeuden haltijana ovat toimineet jo vuosikymmeniä Kajaanin kaupunki ja UPM-Kymmene. Kerholta tulleen aloitteen mukaisesti kyseiset tahot ovat vuokranneet kalastusoikeuden Kajaanin Perhokerholle korvauksetta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla kerho on sitoutunut hoitamaan kalastuksenhoidon ja luvanvalvonnan kyseisellä virtapätkällä.
| TULEVAISUUS ESILLÄ. Kajaanin Perhokerhon edustaja Juha Väisänen esitteli tiedotustilaisuudessa Linnanvirran tulevaisuutta. |
Kalat ja kalastus
Kajaanin Perhokerhon kantava ajatus on ollut paluu muutaman vuosikymmenen taakse kalastollisesti, mutta kalastuksellisesti tiukasti nykypäivään herrasmiesperinteitä kunnioittaen. Edellä olevan täysin ristiriitaisen lauseen avain löytyy tulevista kalastussäännöistä ja istutuksista. Kalastollisesti kerhon kantava ajatus on ollut paluu luontaisiin kalakantoihin taimeneen ja harjukseen. Taimen ei suurella todennäköisyydellä ole koskaan lisääntynyt patojen välissä ja tuskin tulee lisääntymäänkään. Valinnan kerho perustelee sillä, että kirjolohen kalastuspaikkoja on jo tarpeeksi ja tällä saadaan hieman erottuvuutta joukosta. Lisäksi kun muistelee, kuinka suuria taimenia patojen välistä saatiin aikoinaan, lienee valinta aika kohdallaan. Taimenta tullaan istuttamaan pienpoikasina ja pyyntikokoisena, joilla taataan elämyksiä kalastajille jo alusta pitäen.
Harjuksen osalta valinta on selkeä ja jopa loistava. Patojen välissähän on ollut harjuskanta joka kutee ja lisääntyy tällä pienellä alueella. Lisäksi kasvuvauhti on ollut toimittajan muistin mukaan aika reipas. Kerho on tehnyt hiljaisuudessa kaupungin kanssa yhteistyössä jo koeistutuksia alueelle ja näitä on nyt tarkoitus jatkaa 10cm mittaisilla poikasilla.
Näiden istutussuunnitelmien varjossa suurin uutinen kerhon suunnalta on, että kalastus on kaikille maksutonta. Tämän luokan toiminta on mahdollista kerhon vääjäämättömän työn ansiosta, jolla on houkuteltu matkaan sponsoreita Kajaanilaisista yrityksistä. Toistaiseksi nämä sponsorit haluavat pysytellä taka-alalla ja tarkkailla kuinka asiat edistyvät.
Jokaisen kalastajan tulee lunastaa kalastuslupa, joka on maksuton. Luvan lunastamalla sitoutuu kerhon asettamiin sääntöihin, joilla pyritään edistämään kalamiesten ja kalastuksen herrasmiesperinteitä ja kestävämpää kalastuskulttuuria. Kalastajan ei siis tarvitse olla kerhon jäsen saadakseen kalastusluvan Linnanvirtaan, kunhan vain noudattaa kerhon asettamia säädöksiä kalastuksessaan. Luvalla saa ottaa yhden taimenen vuorokaudessa ja taimenen alamitta on 50 senttiä. Toistaiseksi harjus on rauhoitettu ja kaikki saadut harjukset tulee vapauttaa. Kaikki kalastajat ovat myös velvollisia täyttämään saalisilmoituksen kalenterivuoden jälkeen.
Kerhon puolesta on alueelle järjestetty kolme valan tehnyttä kalastuksen valvojaa, jotka ovat osaltaan valvomassa sääntöjen noudattamista, mutta myös opastamassa ja kertomassa sääntöjen kalastuskulttuurillista taustaa.
Nuorten puolesta
Paikallisesti tämä uutinen on erittäin merkittävä juuri nuorten kannalta. Joen sijainti keskellä kaupunkia, maksuttomuus ja puitteisiin nähden laadukas kalastus on omiaan tukemaan nuorison kalastusharrastusta Kajaanissa. Tämä kulttuuri on siis tekemässä vahvan paluun Kajaaniin ja toivoa sopii, että nämä muutokset saavat vastakaikua myös kalastajilta. Perhokerho ansaitsee tästä hankkeesta ison hatunnoston ja kunniamaininnan nuorisotyöstä.
Ja nuo alussa mainitut vesiperhoshätsingit ovat tätä päivää. Ne eivät ole kadonneet mihinkään. Ainoastaan kalat ja kalastajat ovat olleet hukassa joitakin vuosia.
| LINNANVIRTAA. Tässä Linnanvirran yläosia. |
Kajaaninjoki
Kajaaninjoki on Kuhmon reitin laskujoki ja laskee Nuasjärvestä Oulujärveen. Joessa on neljä koskea: Petäjäkoski, Kuurnakoski eli Kalliokoski, Koivukoski ja Ämmäkoski. Joki kulkee nimensä mukaisesti Kajaanin läpi. Kajaaninjoen vesivoimaa on muunnettu sähköenergiaksi vuodesta 1917 alkaen, jolloin Ämmäkoskeen rakennettiin kaksi vesiturbiinia tuottamaan sähkövoimaa paikkakunnan teollisuuden tarpeisiin. Vuonna 1941 laitosta täydennettiin yhdellä vesiturbiinilla. Kaupungin keskustan kohdalla joessa on kaksi sähkövoimalaitoksella valjastettua koskea. Kuhmon reittiä pitkin kuljetettiin 1900-luvulle asti itäisimmässä Suomessa poltettua tervaa Ouluun ulkomaille laivattavaksi. Koskien kiertämiseksi niiden kohdalle rakennettiin tervakanavat, jollainen joessa on kunnostettuna Ämmäkosken kohdalla edelleen. Keskustan kahden kosken, nykyisin voimalaitosten välissä olevalla saarella sijaitsee Kajaanin linnan rauniot, joiden yli on rakennettu silta.
Lisätietoja
|
