Pikaisesti joella

Päivän mittaan alkoi iskeä tylsyys,perhoja tuli pyöriteltyä aamun aikana jokunen,ei jaksa enää niitäkään tehdä,joten vapa kainaloon ja kalaan,aikaa ei mahdottomasti jäänyt kun tuo pimeä tulee nytten niin mahdottoman nopeaan.
Mutta kerkeää siellä sen verran vipata..
Päätin laittaa nymfisetin kiinni ja josko löytyisi harjuksia,mutta ei nykyn nykyä koko paikasta..














Tovin verran kalastusta ja ajattelin hilpaista vielä keijulaan mutta sama rata jatkui,hiljasta oli kuin huopatossutehtaassa.
Kyllä oli hiljainen joki,ei edes minkkiä näkynyt.
Noh jos ensi kerralla sitten..

välillä kalassa

Jaahas,raapustetaas tännekkin välillä..
Tuli käytyä tänään muutaman tunnin rypistys tekemässä joella,josko sieltä jotain räpsähtäisi siiman nokkaan,no tuli sieltä heinää ihan omiin tarpeisiin ja kasa perhoja jäi joen pohjaan,vitos uppoavalla mennään eikä meinata.
Mutta kalat meinasi olla tiukassa,yhden epämääräisen räpistelyn tunsin siiman nokassa,joku hieman pienempi kala se oli,uusi kelakin alkoi vittuilemaan,jarru ei toimi kunnolla,välillä kun kiskaisee siimoja pihalle,puola vaan jatkaa pyörimistä ja sitten yhtäkkiä se saattaa stopata ja toimii ihan normaalisti,ei jymmärrä.
no täytyy tutkia mikä sitä vaivaa tai sitten kela vaan takaisin,ja uutta tilalle.















Siihen malliin alkoi jo vituttamaan muutamat ylipyörähdyksistä johtuneet kukkaset,että meinasi kela löytää uuden suunnan kohti syvyyksiä.
Noh,nyt on taas aikaa käydä kalassa,sitoa perhoja ja puuhastella muutenkin perhokalastuksen parissa kun alkoi noi pirun mukavat lomautukset,perkele,noh toivottavasti eivät kestä kovinkaan kauaa tai muuten alkoi uuden työn etsintä..mutta ensi kertaan siis..

perhoja

Sain Pietun blogista inspiraation julkaista muutaman perhon.Ensi viikonloppuna päättyy taas taimenen kuturauhoitus monissa virtavesissä,talvikauden aloituksen kunniaksi ajattelin julkaista jokusen perhon jotka olen todennut toimivaksi kylmän veden aikaan.














Perus valkea liitsi,pinkillä murkulalla,toimii oikein vallan mukavasti,kaikille kaloille joita joessa vaan polskii.
Pienemmässä koossa kelpaa myös harjuksille.














Miniliitsi
oikein hyvä perho talvisaikaan,kelpaa myös kaikille kaloille joita joessa asustaa,kannattaa kokeilla myös kupari ice-dubbing rungolla,varsinkin harjuksille.














KoppaCaddis
Perustavaraa kylmän veden aikaa,kannattaa sitoa myös isokokoisina,parhaimmillaan syönnöksistä on löytynyt n.4 cm mittaisia risukoppia.














Tämän kysisen mallin löysin eräältä tsekkiläiseltä sivustolta ja päätin sitoa niitä muutaman rasiaan ja muutamien reissujen perusteella pidän niitä jatkossakin rasiassa mukana:)Toimii.














Perussimppu
Ilman simppuja ei kannata talvisaikaan koskelle lähteä,tärkeä ravintolähde monille kaloille kylmän veden aikaan.Kannattaa kokeilla muitakin pikkukalajäljitelmiä 8-10 koukkuun sidottuina,varsinkin harjukset tankkaavat pieniä kalanpoikasia talvisaikaan,jolloin ministreamerit ovat oikein mainioita suteja jos harjuksia meinaa kalastella.














Buzzer
joskus on tullut bongailtua alkutalven aikaan suvannoissa mukavasti pieniä talvisääskiä ja on sitä päästy tarjoamaan pintoville kaloillekkin hentoisia pintureitakin,Tätä kyseistä buzzeria on tullut indikaattorin kanssa uiteltua,ehkä liian vähän,sillä pari kalaa on tullut tällä perholla ja uittoaikaa ei kyllä järin hirveesti.lupaan muuttaa tapani ensi talveksi ja uittaa kyseistä perhoa hieman enemmän

Päijänteellä

Tänään oli suunnitelmissa merelle lähtö mutta jotenkaan ei sitten Pekan kanssa houkutellut niin paljon sinne meneminen eilis iltana joten lähdimme sitten tohon vähän lähemmäs taimenia ja siikoja kalastelemaan.Aamu olikin melko nätti,aurinko paistoi ja siiat tuikkivat mutta harmittavan kaukana tosin.
No pääasia oli nyt se että kuoreita oli ilmaantunut sankoin joukoin tuonne erääseen synkkään taimenpaikkaan tosin taimenia ei kyllä ylös saatu mutta kohta siihenkin tulee muutos,lupaan sen:)
No joo,oli ehkä liikaa luvattu















No ne taimenet sitten jätettiin sinne uimaan ja siikojen perään mars.
Vakiopaikalle saavuttiin ja hiljaiseloa oli sielläkin,vaikka joitain pintomisia nähtiinkin.
Ja hauskin tapahtuma oli kun siinä kahlatessa huomasin valtavat pyörteet ja huusin Pekalle että nyt on melko iso taimen tossa rannassa temuamassa ja äkkiä perhoa perään jos saisi rekorditaimenen siimannokkaan,kunnes sitten tapahtui pintautuminen,noh sehän oli sammakkomies sukellusvehkeineen,ois siinä ollut ihmeissään jos ois saanu ukkelin siimansa nokkaan,heh,ei muutakuin pappia vaan päähän:)














Vielä käytiin sitten karisalmessa vähän heittelemässä josta Pekka sitten karkuuttikin yhden siian,mutta eipä sielläkään ihmeellisempiä tapahtumia ollut,niin sittenhän sitä olikin hyvä hetki lähteä jo kotia kun ei enään niin kauhean lämminkään ollut ja kalastus alkoi muuttua vähän pakkopullaksi.














Noh toivotaan että kohta alkaisi taimenta saaman tuolta päijänteestäkin,jos vuoden takaisia tapahtumia on uskominen,no se selviää sitten ehkä jo ensi kerralla.

Iltakalassa

Tampereen reissulta kotiuduttiin tänään,jotain kalastamiseen liittyvää piti keksiä vielä illaksi.
Jokunen kuorejäljitelmä tuli sitastua,ensi kevään langinkosken reissuja silmälläpitäen ja tietysti päijänteen taimenen talvikalastusta ajatellen,mutta ei se vaikuttanut hetken päästä mielenkiintoiselta.
No miksen tietysti lähtisi päijänteelle kalaan nytten kun vielä näkee jokusen tunnin.
Kamat kasaan ja kohti päijännettä ja siiat mielessä.
Reissu olikin ihan kiva,onneksi tuli lähdettyä,kiva oli kalastella kun järvi oli melkolailla tyyni,harvinaista herkkua päijänteellä,pari paikkaa tuli kopastua,ekalla paikalla kalat olivat heittokantaman ulottumattomissa,kun pinta käyntejä näkyi ihan kivasti.














No ei muutakuin tennaria toisen eteen ja paikan vaihto jossa olikin kivasti pintomisia ja sieltä onnistuinkin saamaan jokusen siian ylös asti ja vielä pimeässä sain joitain kaloja,joko pikku siikoja tai salakoita,paha sanoa mitä oli kun ei näe mitään,otsafikkari kun jäi autoon,hyvä minä ja sain elämäni ensimmäisen muikun perholla,tai siltä se melko vahvasti näytti.
Sitten pimeys valtasi päijänteen lopullisesti jaolikin jo hyvä aika lähteä kotiin.














Kait se on ruvettava nyt arki-iltoina ramppaamaan tuolla ahkerammin,sillä onnistuin havaitsemaan hämärissä yhden pikkukala-ajonkin,joutuu ottamaan ensi kerralla vähän isomman kalan välineetkin mukaan,sillä päijänteen taimen on oikein maukas kala:)

Meren hopeaa etsimässä

Sain vihdoin ja viimein raahatua itseni koneelle,oli eilis iltainen AIMON keikka taas sen verran kova rääkki meikäläiselle(kiitoksia vaan jätkille keikasta),ettei paremmasta väliä.
Mut joo.
Lauantai aamusta tuli avattua tän syksyn mertsarikausikin,tosin eipä ihmeempiä tapahtumia kyllä ollut,mutta olihan se mukavata olla ulkona,siimoja oikomassa,mutta oli kyllä kelikin sen mukainen että heittäminen meinasi olla hieman hankalaa.















Noh uusia perhoja joutuu taas tekemään lisää jonninverran,on se sen verran kovaa rääkkiä noille tussukoille,koukut katkeilee,vääntyy ym...niin eiköhän se mertsari sieltä ala sitten nousemaan jossain vaiheessa,mutta nyt täytyy lopettaa kun ei oikeasti jaksa kirjoittaa,ottaa pari tasoittavaa ja sohvalle ottamaan lepoa.
Kippis ja kulaus.

S´oon moro..

Mertsarijahtiin...

No ei ihan vielä,tai noh,miksei.
Kyllähän niitä kirkkaita pilkkukylkiä alkaa taas kohta tuolla rannikolla hyörimään,ja niiden perässä hieman vinksahtaneet kalamiehet,itseni mukaanlukien:)
Mikä saa ihmisen seisomaan hyisessä tuulessa,kylmää vettä roiskottaa päälle ja jos tuulee vielä vaakatasossa,lunta tupaan ja kaiken kukkuraksi koko päivänä et saa ainoatakaan kalatapahtumaa.
Jotain helvetin ihmeellistä tuossa taimenessa on että sitä jaksaa vaan yrittää ja yrittää,mutta kyllä se sitten palkitseekin.
Noh sitä varten tässä on tullut suteja nyt joitain tehtyä ja tänä iltana jatketaan vielä,jos niistä löytyisi joitain,jotka kelpaisi taimenille,kalusto noin muuten alkaa olla kunnossa,kun vielä tuon siimakorin hankin tai näppärästi teen itse.
Tuossa lisään muutaman kuvan muutamista perhoista.